Kesto"vanu"laput

Huhhei, kevät ja alkukesä meni ihan sumussa ja unessa. Oli labra- ja lääkärikäyntejä, asuntonäyttöjä, lainaneuvotteluita, asuntokaupat tarjoustaistoineen, leikkaus, sairaslomaa ja sen aiheuttamaa Netflix-koomaa... Viisaampi ihminen olisi ehkä jättänyt tuon asunnon hankkimisen aikaan, jona veriarvot ja terveys muutenkin olisi paremmin kohdallaan. Mutta mä nyt en useinkaan oikein malta ajatella asioita loppuun asti. Sitä paitsi tästäkin rytäkästä kumminkin selvittiin ja elo alkaa taas normalisoitua! (Okei, muutto ja suurin osa pakkaamisesta on vielä edessä...)

Kaappeja tyhjätessä on tullut vastaan useita keskeneräisiä töitä, joista talvella haaveilin pääseväni eroon. Eilen päättelin pakkailujen lomassa langat reilu vuosi sitten virkatuista vanulappujen korvikkeista.

En enää muista, mistä sain ajatuksen noihin lappuihin. Enkä muista sitäkään, millä ohjeella nämä tein. Voi olla, että malli syntyi omasta päästä kokeilemalla, kun olin ensin nähnyt jossain kuvan. Täältä kuitenkin löytyy jokunen ohje lappujen virkkaamiseen. Näyttää siellä olevan ohje tuollaiseen kukkamaiseen malliinkin.

Nämä on virkattu bambulangasta. Ovat mukavan pehmoisia, mutta silmien seutua en silti kauheasti näillä lähtisi hieroskelemaan. Silmiä varten ajattelin kokeilla tehdä sileämpiä lappuja jostain kankaasta. Materiaalivaihtoehtoja multa varmasti löytyy. Totesin nimittäin juuri omistavani kuusi muuttolaatikollista erilaisia kankaita. Pitäisi varmaan ommella vähän useammin. Tai ostaa kankaita vähän harvemmin...

Vauvajuttuja

Taannoisessa postauksessa mainitsemani työkaveri on nyt vauvansa saanut ja eilen pääsin tutustumaan tähän tuhisevaan pikkumieheen. Viemisiksi väsäilin potkupuvun ja tietysti kortin. Tuo Eurokankaan kettukuvioinen kangas oli oikein osuva löytö juuri tähän tilanteeseen. Työpaikkamme kun sijaitsee Kettutiellä ja kettu makoilee lafkan logossakin. En tietenkään muistanut kuvata potkaria sen valmistuttua, mutta räpsäisin sitten kyläreissun aikana tuollaisen erittäin laadukkaan kännykkäotoksen.

 

Tuubihuivi

Mä inhoan kaikenlaista päättelyä ja huolittelua! Siksipä tämäkin huivi oli päättelyitä vaille valmis varmaankin vuoden verran. Nyt mulla on meneillään keskeneräisistä eroon -kampanja. Voin kertoa, että tekemistä on paljon!

Toinen, mitä inhoan, on valokuvaaminen kämpässä, jonne edes kesällä ei erityisemmin tulvi valoa. Koita siellä nyt sitten talvipimeillä saada onnistuneita otoksia! Onneksi on kumminkin hissi ja kännykkäkamera. ;)

Huivi on tehty Novitan Puro-langasta. Vyötteitä ei tietenkään enää ole, mutta Googlen avulla veikkaisin, että väri on Tundra. Vihreääkin tuossa on, mutta ei nyt juuri sattunut kuvaan. Neuloin n. 20 cm leveää joustinneulettä niin pitkään, kuin kolmessa kerässä riitti lankaa ja liitin päät yhteen. Tuo menee kaulan ympäri kolme kertaa.

Boot cuteista slim fitit

Mä olen päättänyt olla uusien vaatteiden ostolakossa tämän vuoden. Ei sillä, että olisin erityinen shoppamaanikko koskaan ollutkaan, mutta jostain nyt vain sain tällaisen päähänpiston. En ole enää jokuseen aikaan oikein viihtynyt vaatekaupoilla ja viime vuonna innostuin kovasti kirppareiden vaatetarjonnasta. Ei siis ollut oikeastaan kummoinenkaan juttu päättää, että tänä vuonna ostan vaatteita ainoastaan kirppareilta, tuunaan vanhoja vaatteita tai teen uusia itse. Tietysti spessumpia vaatteita, kuten vaikka rintsikoita, saa ostaa uutena. En yritä julistaa tällä mitään suurta ekosanomaa, vaan ihan vain saada itselleni hyvän mielen vähemmällä pärjäämisestä. Toki ekologisuus on mulle tärkeää, mutta tuntuisi jotenkin tekopyhältä kovin voimallisesti saarnata vihreyden puolesta, kun kumminkin itse tykkään esim. matkustaa lentokoneella...

Tässä tämän päivän kirppis-look:

Paita, koru ja housut on kaikki kirppareilta. Hirveä tuo teiniposetus, mutta kyllästyin itselaukaisuräpsimiseen, kun n.30 kuvan jälkeenkin tämä oli parasta, mihin pystyin. Kaikissa kuvissa oli aina joku huonosti; paita repsotti, kuva oli epätarkka tai asento sen näköinen, että on tulossa kakka housuun. Mä en ymmärrä, mikä ihmeen kyky muotibloggaajilla on! No okei, ehkä niillä on vähemmän lihaa, mitä pitäisi yrittää taivutella edustaviin asentoihin! :D

Nuo housut kavensin laveälahkeisista farkuista. Käänsin kavennettavat farkut nurin ja asettelin sopivan malliset farkut siihen päälle. Laitoin kavennettavien ja mallifarkkujen sisäsaumat kohdakkain (tai tarkalleen ottaen ei oikeastaan saumoja, koska sisäsaumat tulee vähän etupuolelle, kun lahkeet on levitetty ulkosaumasta käsin) ja leikkasin ulkosaumoista ylimääräiset pois. Sen takia ulkosaumoista, kun sisäsaumat on tikattu ja niitten kanssa olisi ollut vähän hankala toimia.

Sitten vain ompelin ja sovitin ja ompelin uudestaan, kun ensimmäisellä kerralla en uskaltanut kaventaa tarpeeksi reippaasti. Lopuksi vielä siksakit reunaan, ettei lähde rispaantumaan. Helppoa ja halpaa! :)

Vauvasuihku

Koko lailla viimeisillään raskaana olevan työkaverini rauhaisa äitiyslomailu häiriintyi tänään, kun työporukalla pamahdimme paikalle yllätysvauvakutsuja viettämään. Maatuska-aiheista korttia suunnitellessa apuna oli jälleen tuo loputon inspiraation lähde, Google. :) Sieltähän sitten vastaan tulikin aivan täydellinen osuma. Vieläpä kortin saajalle sopivissa retroväreissä. Kyllä minä sitten niin tuosta Googlen kuvahausta tykkään!!

Tuunattu Tarva

Tänään valmistui yksi ikuisuusprojekteistani. Ostin tämän Ikean lipaston reilu vuosi sitten syksyllä. Viime kesänä valtasin vanhempien autotallin muutamaksi päiväksi, levittelin lipastonpalat sinne ja maalasin. Marraskuussa sain lipaston kasaan, joululomalla tuunasin laatikoiden vetonupit ja nyt lopulta sain ruuvattua nupit paikoilleen. Ei sinänsä mikään vaativa urakka, mutta aikansa se näemmä ottaa. ;)

Nupit maalasin askartelumaalilla mustaksi, liimasin päähän palan tapettia ja lopuksi vielä suihkuttelin lakkaa päälle. Tuolta alimpien laatikoiden välistä pilkottaa pala, jonka en silloin maalatessa tajunnut jäävän noin näkyviin (tai ehkä maalasin palan väärältä puolelta, en enää muista). Tässä vaiheessa tuohon vielä osuu katse joka kerta, mutta eiköhän siihen silmä vähitellen totu. Toki voisin myös maalata tuon piiloon, jos muistaisin, mihin jemmasin maalinlopun...

 

Ps. Tuo perhostaulukin on itse tehty joskus monia vuosia sitten. Ajattelin, että tässä olisi hyvä tälleen salakavalasti samalla esitellä vanhojakin juttuja. ;)

Oma fontti

Oon ihan innoissani! Tein äsken fontin omalla käsialalla!

Täältä voi tulostaa paperiarkin, johon kirjoitetaan kirjaimet ja merkit. Sitten sivu skannataan ja ohjelma tekee siitä fontin.

Olisi ollut hauska vaihtaa täällä kaikki otsikot omalla käsialalla tehdyiksi, mutta fontti ei näköjään tullut bloggerin valikoimiin. Tai sitten en vaan osaa jotain. Mutta ei haittaa, oon silti innoissani! :)